Meta Horizonin hallinnoidut palvelut eivät ole enää ostettavissa 20. helmikuuta 2026 lähtien. Lisätietoja on ohje- ja tukikeskuksessa.

Näin finanssiteknologialla pyritään vähentämään ilmastonmuutosta

|
|
Lukuaika 7. minuuttia
|
Toimistorakennuksen ikkunoita esittävä kuva, jonka peittokuvassa näkyy tarvikkeita ja niiden ympäristöjalanjälki.

Valtamerten pintalämpötilat rikkovat ennätyksiä – huonolla tavalla. Metsäpalot aiheuttavat laajamittaisia häiriöitä ja murheita ympäri maailmaa, ja Eurooppa on juuri kokenut helleaallon, joka on nimetty manalan kolmipäisen koiran mukaan. Valtiot ympäri maailmaa vakuuttavat olevansa sitoutuneita nettonollaan, mutta ne eivät pääse yhteisymmärrykseen sademetsien suojelusta ja ilmoittavat samalla uusista öljynetsintähankkeista.

Vaikka monet organisaatiot yrittävät tosissaan selättää haasteita, jotka estävät niitä saavuttamasta vastuullisen sijoittamisen ESG-tavoitteitaan, useat pahat toimijat nousevat yhä otsikoihin. Parhaassakin tapauksessa asiakkaita hämmentävät ristiriitaiset viestit yritysvastuusta, ja huonoimmassa tapauksessa he ovat raivostuneita lupauksiin siitä, että sattuneista tapahtumista muka otetaan opiksi. He olisivat syystäkin epäuskoisia, jos heille kerrottaisiin, että yksi parhaimmista ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitetuista uusista työkaluista tulee juuri finanssiteknologian alalta.

Doconomy-lainaus

Mathias Wikström on vastuulliseen teknologiaan keskittyneen ruotsalaisyhtiö Doconomyn toimitusjohtaja ja perustaja. Yritys on saavuttanut alallaan maailmanlaajuisen markkinajohtajan aseman pyrkimällä siihen, että jokaisella tapahtumalla on merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

”Kun tarkastelet sijoituskohteitasi, onko vaikutuksesi kielteinen vai aloitatko päiväsi hyvillä mielin?” hän kysyy. ”Kun rahasi työskentelivät läpi yön, tuettiinko niillä vastuullisia hankkeita tai yrityksiä? Kaikki eivät aamulla herätessään ajattele hiilijalanjälkeään, joten on erittäin tärkeää tarjota sitouttavia ja motivoivia työkaluja, jotka antavat kullekin mahdollisuuden hahmottaa omaa hiilijalanjälkeään ja toimia sen pohjalta uskottavalla ja mitattavissa olevalla tavalla.”

Miten Doconomy sitten tukee asiakkaidensa pyrkimyksiä saavuttaa nettonollatavoitteensa? Se ei ole niin yksinkertaista. Mathias on sekä intohimoinen että tarkka, mikä tulee esille hänen kuvaillessaan sitä monimutkaista ongelmaa, jonka hän on sitoutunut ratkaisemaan.

”Moni ei tiedä, että on mahdollista kompensoida osaa omista päästöistä ja sitten väittää itseään nettonollatoimijaksi”, hän sanoo. ”Nettonolla riippuu määritelmästä. Huolenaiheeni ei ole itse nettonollatavoite, vaan siihen liittyvät väitteet, säädökset ja ryhmittymät. On hyvin vaikea seurata kehitystä ja ymmärtää, mikä on konkreettista, todellista ja oleellista verrattuna siihen, mikä on pelkkää viherpesua, asioiden piilottelua tai paskanjauhantaa.”

Jokaisella tapahtumalla on merkitystä

Doconomy on vuodesta 2018 alkaen kehittänyt työkaluja, joissa asiakkaille ilmoitetaan niin kutsutun Åland Indexin avulla hiilidioksidiekvivalentin CO2e-pistemäärät sekä makean veden käytön H₂O-pistemäärät, jotka kertovat tarkasti maksutapahtumien vaikutuksesta ympäristöön.

”Ymmärsimme jo varhaisessa vaiheessa, että meidän tulisi tehdä prosessista täysin automatisoitu. Sen tuli olla yksinkertainen ja yhdistetty johonkin, joka oli jo olemassa”, Mathias sanoo. ”Tarkastelimme siis maksutapahtumia. ”Teimme kaikista maksukorteista eräänlaisia muutoksen oppikirjoja monipuolistamalla tapahtumatietoja kustakin tapahtumasta annetun pistemäärän avulla.”

Jotta asiakkaat ymmärtäisivät paremmin omiaan tietojaan, Doconomy tekee yhteistyötä S&P Global Trucostin kaltaisten toimijoiden kanssa Åland Indexin indeksointimuuttujien parantamiseksi. ”On tärkeää tarjota parhaat saatavilla olevat tiedot”, Mathias perustelee. ”Käytämme sijoittajatason tietoja, joita voi käyttää miljoonien dollarien päätöksentekoon tai tietoina, jotka ovat saatavilla kulutushetkellä.”

Mathias ja Doconomy-tiimi kehittivät Åland Indexin alun perin yhteistyössä Ahvenanmaalla sijaitsevan Ålandsbankenin kanssa. Hän on hyvin ylpeä Doconomyn vaatimattomasta taustasta. ”Kyseisellä pienpankilla on 30 000 asiakasta. Nyt se on näyttänyt sadalle pankille ympäri maailmaa, miten hommat hoidetaan.”

Miten prosessi sitten toimii? ”Se järjestetään ohjelmistopalveluna, jossa me tarjoamme pankeille API:n”, Mathias kuvaa. ”Meille toimitetaan anonymisoidut tiedot käytetystä summasta sekä luokkakoodi, ja työkalumme antaa vastaukseksi tapahtuman hiilidioksidiekvivalentin lukuarvon kyseisessä luokassa. Yksityisyydestä tai loukkaamattomuudesta ei tingitä yhtään, joten asiakastiedot eivät koskaan siirry pankista muualle.”

Doconomyn vaikutus ei myöskään rajoitu indeksointiin. Yritys tarjoaa myös työkaluja ja tietoja hiilibudjetoinnin tueksi, vuoden 2030 tavoitevertailuja, kilpailukykyistä kenttävertailua sekä ehdotettujen parannusten ohjelman, joka on kehitetty yhteistyössä kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n kanssa.

Ympäristövaikutuksia mittaava Doconomyn laskin Transaction Impact Calculator tunnistaa Åland Indexin avulla kunkin tapahtuman ja määrittää sille hiilivaikutuspistemäärän. Tässä laskentatavassa käytetään makroanalyysia, jossa on esimerkiksi huomioitu kunkin tapahtuman myyjäluokka, ja tunnistetaan tarkasti brändeihin liittyvät tuotekoodit. Doconomy voi näin tarjota asiakkailleen paikkansapitäviä hiilijalanjälkitietoja yksittäisistä yrityskorttimaksuista sekä kokonaisten organisaatioiden yhteenlaskettuja pistemääriä.

Doconomyn ilmoittamat CO2-päästöt

Maailmanlaajuisesti lähes sata pankkia on nyt ottanut laskimen käyttöönsä. ”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että sitä käytetään pankeissa, joiden ekosysteemiin kuuluu yli 700 miljoonaa laitetta”, sanoo Mathias. Analysoimalla ja pisteyttämällä yritysten tuotteita Doconomy auttaa asiakkaita saamaan uskottavia tietoja omasta hiilijalanjäljestään sekä edistää ympäristötietoisempaa ostamista ja merkityksellisiä toimia ilmastonmuutoksen vähentämiseksi.

”Olemme lyhyessä ajassa mahdollistaneet vertailun eri myyjien välillä, mikä johtaa myönteiseen kehitykseen, kun kuluttajat voivat alkaa äänestää lompakoillaan ja todennäköisesti ostavat juuri niiltä, joiden kielteinen vaikutus ympäristöön on muita vähäisempi.”

Mathias uhkuu intohimoa, mutta hän on myös pragmaattinen ja myöntää, että liikeyritykset eivät voi olla yksin vastuussa ilmastonmuutoksen vähentämiseen liittyvien haasteiden ratkaisemisesta, etenkin kun toimitusketjut vain monimutkaistuvat entisestään.

Mathias ei ole kaduilla liimaamassa itseään tielle, mutta hänen sitoumuksensa ilmastonmuutoksen vähentämiseksi ei ole pelkkää sanahelinää. Doconomy-sivustoa nopeasti selaamalla voi huomata teknologian esittelyn lisäksi yrityksen vilpittömyyden, sillä kukin tiimin jäsen julkaisee omat hiilijalanjälkipisteensä.

”Olemme sitoutuneet vähentämään päästöjämme 50 prosenttia koko arvoketjumme laajuisesti vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan nollaneton vuoteen 2040 mennessä. Meidän on osoitettava mahdollisimman konkreettisesti, että olemme sanojemme mittaisia. Emme koskaan pyytäisi ketään tekemään sellaista, jota emme itse tee.” Mathias sanoo suoraan: ”Jos asioita ei tehdä kunnolla, ei saada mitään aikaan.”

”Työskentelemme muutaman eri asian parissa, kuten uusiutuvat energialähteet, ruokalistan valikoima ja vaihtoehtoiset matkustustavat”, hän jatkaa. ”Työmatkat ovat myös osa yritysten hiilijalanjälkeä, sillä ilman niitä työntekijät eivät pääsisi toimistolle. Työskentelemme siksi jatkossakin hybridiympäristössä.”

Kun tarkastellaan Doconomy-tiimin pistemääriä, Mathias on vähentänyt omaansa vähemmän kuin muut, mutta 14 prosentin muutos on silti merkittävä. Hänen on vasten tahtoaankin suhtauduttava pistemääräänsä pragmaattisemmin.

”Jos saan 10 000 henkilöä vähentämään ympäristövaikutuksiaan joka kerta kun matkustan, se on mielestäni hiilijalanjälkeni arvoista. Tehtävänämme on varmistaa, että elämä voi kukoistaa planeetalla myös tulevaisuudessa. Vastuullisista valinnoista on tehtävä elämäntapa. Yritämme sitouttaa monia ja perehdyttää heidät syy-seuraussuhteisiin, jotta he osaavat tehdä parempia tai harkitumpia päätöksiä sekä kohtuullisempia vaatimuksia kansalaisina, kuluttajina ja päätöksentekijöinä.”

CO2-tuotekuva

Doconomyn projekti ei perustu vain ylhäältä käsin johtamiseen, vaan projekti toimii myös alhaalta ylöspäin. Yhtiö on julkaissut 2030 Calculator -nimisen laskimensa ilmaiseksi pk-yrityksille ja hankkijoille, jotta nämä voivat arvioida omien tuotteidensa hiilijalanjälkeä organisaation mittakaavasta riippumatta.

”Tämä tasaa toimintaedellytyksiä ja demokratisoi mahdollisuuden käyttää ympäristövaikutuksiin liittyviä tietoja, mikä taas tekee kaikista liikesuhteista aiempaa läpinäkyvämpiä”, Mathias kuvaa. ”Tarkastelemme eri puolilta maailmaa saatuja pienempien toimijoiden laskelmia ja pyrimme tunnistamaan niiden tarjoamien tuotteiden hiilijalanjäljen sekä tuotantoa edeltävät suunnitelmat, jotta ne tekisivät harkitumpia materiaaleihin, kuljetukseen ja pakkaukseen liittyviä päätöksiä.”

Sen jälkeen, kun Doconomy julkaisi ilmaisen työkalunsa, 2030-laskimen käyttöönotto on ollut hyvällä tasolla, minkä ansiosta yritys ja sen asiakkaat ovat saaneet entistäkin enemmän tietoja. ”Kaikki tuotteita valmistavat brändit voivat käyttää sitä, ja se on tällä hetkellä maksuton. Saamme joka kuukausi tuhat uutta käyttäjää, ja niitä on nyt yli 10 000.”

Miksi sitä tarjotaan ilmaiseksi? ”On hyvä, että markkinoilla on tällainen työkalu, koska pienemmillä yrityksillä on usein vain 40–50 tuotetta. Jos yritykset kääntyisivät konsulttitoimiston puoleen hiilijalanjäljen laskemiseksi, sillä ei olisi hyvä vaikutus henkilöstöön ja organisaatioon. Ne tarvitsevat kaiken saatavillaan olevan tuen. Joudumme maksamaan jonkin verran siitä, että näytämme mallia muille, mutta huomattavasti enemmän, jos menetämme planeettamme.”

Voit riisua kengät eteisessä, mutta hiilijalanjälki pysyy mukanasi. Doconomy pyrkii lisäämään ympäristövaikutuksiin liittyvien tietojen saatavuutta yritysmaailmaa ja toimitusketjuja laajemmin. Yritys on myös vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa ja tarjoaa heille vastaavia resursseja omien hiilijalanjälkiensä arvioimiseen. Doconomy on siksi kehittänyt YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen eli UNFCCC:n avulla ilmaisen Lifestyle Impact Calculator -nimisen elämäntapalaskimen.

”UNFCCC on yksi uskottavimmista oman toimintaympäristömme tietolähteistä”, Mathias sanoo. ”Loimme tämän elämäntapalaskimen yhdessä, jotta voisimme tuoda sen saataville kaikissa maailman maissa. Se on tällä hetkellä käytettävissä 120 maassa, jotta kaikki saisivat käsityksen omasta hiilijalanjäljestään, ja se tarjoaa käyttäjän omaan toimintaan perustuvia itsearviointilaskelmia. Se huomioi, millaisessa kodissa asut, kuinka monta huonetta siinä on, kuinka monta lasta sinulla on ja minkälainen mahdollinen autosi on. Profiiliasetuksia on varsin kattavasti.”

Doconomyn elämäntapalaskimen tarkoituksena on sitouttaa kuluttajia ja motivoida heitä ottamaan selvää omasta ympäristövaikutuksestaan. Elämäntapalaskimesta on 2030-laskimen tavoin olemassa ilmaisversio, mutta Doconomy tarjoaa sitäkin syväluotaavamman version organisaatioille, jotka haluavat sitouttaa työntekijöitään.

”Rakennamme infrastruktuuria ilmastotoimiin keskittyvälle taloudelle”, Mathias sanoo. ”Uskon, että läpinäkyvyys on se avaintekijä, jonka avulla voidaan uudistaa suhteita täysin eri tavoin kuin aiemmin sekä antaa brändeille ja kuluttajille mahdollisuus tehdä oma osuutensa.”

Laskin toimii itsearviointityökaluna, joka sisältää lyhyen kyselyn, jossa vastauksia täytetään lomakekenttiin ja valitaan avattavista valikoista. ”Tämä kaikki muodostaa monimutkaisen aineiston, mutta halusimme tehdä käyttäjäkokemuksesta helpon, koska kestävän kehityksen ei tarvitse näyttää ankealta”, Mathias nauraa. ”Sen on myös oltava alusta lähtien erittäin helppokäyttöinen.”

Mathias näkee, että laskimen tarkoituksena on luoda nostetta. ”Mitä kauemmin odotamme, sitä vaikeammaksi tilanne muuttuu. Voimme kaikki yhdessä alkaa auttaa toisiamme. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, mutta jos kaikki tekevät jotain, asemamme on jatkossa paljon parempi kuin nykyisin. Voi olla kohtuutonta pyytää jotakuta vähentämään päästöjään 95 prosenttia, mutta jos kaikki voivat vähentää niitä 15–20 prosenttia, se on jo hyvä alku.”

CO2-kortit

Elämäntapalaskimen odotetaan tavoittavan huomattavasti enemmän käyttäjiä, kun se laajenee vapaaehtoisesta järjestäytyneeseen käyttöön. Koulujärjestelmät ovat kiinnostuneita ottamaan Doconomyn laskimet käyttöönsä uuden ilmastotietoisen kuluttajasukupolven kasvattamiseksi.

”Osa rahoituksestamme on tullut Tokion metropolin hallinnolta, jotta voimme alkaa harjoittaa toimintaa Japanissa”, Mathias sanoo. ”Tokion prefektuuri on kiinnostunut käyttämään sitä paikallisissa lukioissa, jotta kaikki valmistuvat tietäisivät oman vaikutuksensa ympäristöön.”

Doconomy edistää tällä hetkellä ympäristötietoista päätöksentekoa koko kaupankäyntiketjun laajuisesti aina yrityksestä kuluttajalle. Kun Doconomyn ratkaisut parantavat kaikkien osapuolten toimintaedellytyksiä läpinäkyvien hiilijalanjälkitietojen avulla, voidaan paremmin selvittää nettonollaväitteiden todenperäisyys.

”Jos haluat tietää, mitä yritys tekee, älä kuuntele sen sanomaa vaan seuraa rauhaa. Kun seuraat rahaa, vältyt kaikelta viherpesulta ja saat varsin hyvän käsityksen kyseessä olevan yrityksen rehellisyydestä.”

Vaikka Mathias on realisti, myös realisteilla on rajansa. ”Kun näen fossiilisten polttoaineiden tuottajien ja öljy-yhtiöiden tekevän valtavaa tulosta ja samalla vähentävän kestävää kehitystä edistäviä toimiaan... En vain voi ymmärtää sitä.”

Mathias ei hyväksy puolinaisia toimia tai latteuksia, mutta tuloaan tekevä kuluttajasukupolvi on perillä asioista ja on häntäkin anteeksiantamattomampi. Z-sukupolvi äänestää jo ilmastotoimien puolesta lompakollaan, mutta Doconomyn tehtävä ei ole vielä läheskään valmis.

”Toimimme sillanrakentajana uudelle infrastruktuurille, jota ilmastotoimiin keskittyvä talous tarvitsee”, Mathias sanoo. ”Aiomme muodostaa kumppanuuksia ja luoda mahdollisuuksia, joiden avulla kukin voi ymmärtää, mitata ja arvioida omaa hiilijalanjälkeä, ja tavoitamme vähintään miljardi ihmistä. Aiomme auttaa heitä vähentämään vaikutustaan ympäristöön vähintään 500 kilolla henkeä kohden keskimäärin.”

Auttamalla yrityksiä seuraamaan omaa rahapolkuansa Doconomy on demokratisoinut hiilivaikutuksiin liittyviä tietoja ja siten varmistanut, että kaikilla on mahdollisuus saada tarvittavat tiedot oman osansa tekemiseen. Tekosyille on siis laitettava piste.

Pohdimme aina Metassa tulevaisuuden työelämän tärkeyttä ja yritämme hahmottaa, miten virtuaalitodellisuus vaikuttaa jatkossa liiketoiminnan harjoittamiseen. Jos haluat lisätietoja, katso ennusteemme työn tulevaisuudesta, niin voit tutustua trendeihin ja ongelmiin, joita organisaatiot saattavat kohdata tulevaisuudessa.

Tutustu Meta for Workiin

Ota selvää, miten Meta Horizonin hallinnoidut ratkaisut voivat kehittää organisaatiotasi virtuaalitodellisuuden ja yhdistetyn todellisuuden avulla. Lue menestystarinoistamme, miten voit kehittää työnteon ja koulutuksen tulevaisuutta virtuaalitodellisuuden ja yhdistetyn todellisuuden avulla.