Afrikan parhaiten suoriutuvien maiden ennustetaan siirtyvän maailman nopeiten kasvavien talouksien joukkoon vuonna 2024, mutta niiden startup-näkymät ovat vielä kaukana Piilaakson sädehtivistä keskuksista. Prasenjit Sinha ja Gift Lubele ratkaisevat mantereen – ja ehkä koko maailman – polttavimpia ongelmia kestävämmällä tavalla kuin voimme kuvitella.
Breev, jonka perustajiin Prasenjit lukeutuu, sai alkunsa automatkalla saadusta ideasta. Se muutti BMW i3 -auton Afrikan eniten ajetuksi sähköajoneuvoksi. Sähköajoneuvojen edullisten latauspisteiden avulla Breev pyrkii kaksinkertaistamaan henkilökohtaisen liikkuvuuden saatavuuden Afrikassa sekä samalla puolittamaan sen vaikutuksen ympäristöön. Yrityksellä on tällä hetkellä 15 toiminnassa olevaa julkista latausasemaa Keniassa ja Etelä-Afrikassa.
Kudoti, jonka perustajiin Gift lukeutuu, on digitalisoinut ja jäljittänyt yli 15 miljoonaa tonnia jätettä halki maailman Etelä-Afrikasta Chileen. Tämä digitaalinen alusta tarjoaa reaaliaikaisen datan avulla tietoja siitä, mitä jätteelle tapahtuu. Näin se viitoittaa tietä brändeille, jotta ne voisivat olla täysin kiertotalouden mukaisia ja entistä kestävämpiä maailmassa, joka tuottaa joka vuosi yli kaksi miljardia tonnia jätettä – josta suurin osa päätyy kaatopaikoille.
Avoimet keskustelumme kummankin perustajan kanssa valaisevat sitä, miten heidän startup-yrityksensä tarjoavat mahdollisuuksia aliedustetulle valtaväestölle sekä luovat tekniikan ja kekseliäisyyden avulla arvoa, joka ylittää Afrikan rajat.
Prasenjit Sinha, 42, Breevin perustaja ja tuotejohtaja
Prasenjit Sinhalla on kunnianhimoinen suunnitelma Breeville – tuoda sähköajoneuvojen latauslaite Afrikan jokaiseen kaupunkiin. Vastoinkäymiset tai startup-maailma eivät ole hänelle vieraita, sillä hän on aiemmin ollut mukana perustamassa yrityksiä Be Bold ja Kudoti ja hänet on äänestetty yhdeksi kymmenestä parhaasta intialaisesta yritysjohtajasta Etelä-Afrikassa.
Meta for Work tutkii: miten startup-yrityksen johtaminen Afrikassa on erilaista tavalla, jota useimmat eivät ymmärrä? Ja mikä vaikutus startup-yrityksillänne on?
Prasenjit Sinha: tapasin Pascal Finetten ja Peter Diamandis’n ja jopa väittelin heidän kanssaan Piilaaksossa. En voinut ymmärtää, miten jotkut eivät uutta teknologiaa ajatellessaan näe aukkoja taloudessa, yhdistettävyydessä ja teknologiassa. Kun puhumme virtuaalitodellisuudesta, lisätystä todellisuudesta ja tekoälystä, maailmassa on ainakin miljardi ihmistä, joilla ei ole mitään tekemistä näiden kanssa.
On aina olemassa kansankerroksia, joilla ei kustannusten takia ja infrastruktuurin puuttumisen vuoksi ole yhteyksiä. Teiden ja rautateiden perusinfrastruktuuri puuttuu, ja siten myös matkaviestinnän infrastruktuuri puuttuu. Kun olin Singularity Universityssä San Josessa ja keskustelimme tekoälystä, esineiden internetistä ja globaalisti yhdistetyistä maailmoista, en pysynyt siinä aivan kartalla. Mistä te oikein puhutte? Vain viiden kilometrin päässä täältä asuu henkilöitä, joista 100 000–200 000 elää päivä kerrallaan. Liitettävyys on heidän tärkeyslistallaan viimeisenä.
Ensimmäinen ja suurin haaste oli digitaalinen kahtiajako. Siitä Kudoti sai alkunsa. Kierrätys edustaa yhtä ammateista, joiden kautta ihmiset pääsevät tekemisiin muun maailman kanssa ja olemaan tuottavia. Tällaisilla Etelä-Afrikan townshipien asukkailla ei kuitenkaan ollut laitteita tai keinoja raportoida tekemästään hyvästä työstä.
Kudoti luo tämän tiedonvaihdon sekä hankkeen vastuullisten tuottajien ja sellaisten välille, joilla ei ole digitaalisia välineitä. 15 miljoonaa jätetonnia tuottavien tapahtumien loppupäässä on epävirallinen jätteidenkerääjä, jonka päivittäiset tulot ovat alle dollarin. Hanke ansaita lähes 50 Yhdysvaltojen senttiä jokaisesta jätekilosta on kasvattanut hänen tulojaan merkittävästi.
Mutta entä kaikki ne, jotka eivät ole pystyneet muodostamaan yhteyttä eivätkä siten voi kertoa kierrätyksessä tekemästään työstä? Siksi olen mukana kehittämässä myös United Wireless -verkkoa. Se on yleisafrikkalainen kiinteä langaton verkko, joka auttaa alentamaan verkkoinfrastruktuurin kustannuksia.
Kiinteän langattoman verkon ansiosta ei tarvitse vetää kuitua. Se luo valokuitua vastaavat nopeudet ilmarajapinnasta ja hyvin suurille etäisyyksille 10–15 kilometrin välillä. Tähän vuoteen mennessä olemme kattaneet täällä ennennäkemättömät viisi miljoonaa kotia. Suurin sijoittajamme on MTN South Africa. Seuraava verkko, jolle saimme 18 miljoonan dollarin sitoumuksen juuri viime kuussa, on Ugandassa, jossa internetin levinneisyys on vain 30 prosenttia. Aiomme luoda sinne tänä vuonna verkon, jossa on kapasiteettia 300 000 laajakaistatilaukselle. Seuraavaksi suuntaamme katseemme Nigeriaan.
Mitä Etelä-Afrikalle ja tälle mantereelle ainutlaatuisia ongelmia Breev pyrkii ratkaisemaan?
PS: Breev on olemassa, koska 70 prosentilla afrikkalaisista ei ole henkilökohtaisia liikkuvuusmahdollisuuksia. Tämä ei ole länsi. Afrikassa on miljoonia, jotka eivät ole päässeet kunnolliselle bussimatkalle saati joilla olisi moottoripyörää voidakseen siirtyä paikasta A paikkaan B. Olen kotoisin Intiasta, joten tiedän, että tällaista tapahtuu. Jos maidonjakajan polkupyörä korvataan moottoripyörällä, hänen liiketoimintansa kasvaa merkittävästi. Mutta bensiinin hinta on este.
Aurinkosähkön ja sähköajoneuvojen hintapariteetin lisääntyessä kaksipyöräiset sähköajoneuvot ovat samanveroisia bensiinikäyttöisten kaksipyöräisten kanssa. Silloin tehtäväksi tulee luoda henkilökohtaisia liikkuvuusmahdollisuuksia afrikkalaisille. Se tarkoittaa kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen latausta ja pienyritysten tukemista. Siksi me keskitymme paikkoihin, jotka ovat julkisia. Emme keskity vauraisiin alueisiin, kuten Melrose Archiin ja Sandton Cityyn. Gridcars ja Jaguar ovat jo tehneet sen, koska niiden on myytävä autoja siellä. Rakennamme tätä 20–30:tä miljoonaa aikuista varten, joilla ei ole henkilökohtaisia liikkuvuusmahdollisuuksia Etelä-Afrikassa. Kuvittele, mitä tästä voisi seurata taloudelle, jos heillä olisi tällaisia mahdollisuuksia. Kaikki tietävät, että talous on ongelmissa.
MFWE: Mitä muita liikenteeseen liittyviä suuria haasteita Etelä-Afrikassa on?
PS: Etelä-Afrikan julkinen liikenne on edelleen 20 vuotta aikaansa jäljessä. Minun ja perheeni palveluksessa työskentelevät henkilöt asuvat townshipeissä, ja heidän on vaihdettava minibussitaksia kaksi kolme kertaa joka päivä, jotta he pääsevät töihin. Eivätkä he asu kuin 10 kilometrin päässä. Julkinen liikenne on pirstaloitunutta, eikä sitä ole saatavilla niin paljon kuin Mumbaissa oli lapsuudessani.
Kenia on myös edellä, siellä on 1,2 miljoonaa boda-bodaa eli moottoripyörätaksia. Minulle tämä edustaa todellista julkista liikennettä, koska boda-bodat ovat helposti saatavilla, niillä pääsee mihin vain ja ne ovat edullisia ylläpitää. Tämä tarkoittaa miljoonaa yritystä, jotka todella työskentelevät pyramidin alaosasta ylös asti. Etelä-Afrikassa on vain 50 000 tällaista pyörää. Kenia on valmistautunut paremmin sähköiseen kauppaan perustuvaan talouteen kuin Etelä-Afrikka oli. Meillä on vielä kirittävää, jopa eteläisimmässä Afrikassa. Tämä on paradoksaalinen tilanne.
Gift Lubele, 26, Kudotin perustaja ja operatiivinen johtaja
TEDx-puhuja ja Maailman talousfoorumin Global Shaper, joka on Fast Companyn 20 parhaan alle 30-vuotiaan yrittäjän joukossa: Gift Lubele tunnetaan kiertotalousyrittäjänä, joka ”muuttaa jätteet rahaksi”.
Kudoti nimettiin Etelä-Afrikan innovatiivisimmaksi yritykseksi vuonna 2020 ja palkittiin vuonna 2021 Nestlén Creating Shared Value- eli CSV-palkinnolla. Lisäksi se sai tukea Google for Startups Black Founders Fund Africa -rahastolta ja Techstarilta esirahoitukseen.
MFWE: Voisitko kertoa, miten Kudoti auttaa jäteyrityksiä koordinoimaan jätetoimintojaan ja miten tästä on etua arvoketjun jokaiselle sidosryhmälle?
Gift Lubele: Tavallisesti jäteyrityksellä on kolmesta neljään vaihetta, ja ne päättyvät jonkinlaiseen raportointiin suoraan asiakkaille, kumppaneille ja rahoittajille.
Näissä eri vaiheissa olemme nähneet, ettei näillä jäteyrityksillä ole hyvää tapaa kerätä tietoja. Tiedot kerätään manuaalisesti, käyttämällä Excel-taulukoita ja paperipohjaisia malleja, jotka kyllä toimivat, mutta perinteisestä paperista ei saa tehtyä juurikaan analyysejä.
Autamme näitä yrityksiä antamalla niille digitaalisen alustan, joka auttaa niitä kasvamaan. Kun toiminta on digitalisoitu, käytettävissä on hyvää dataa. Yritys voi alkaa saada lisää rahoitusta ja tukea potentiaalisilta kumppaneilta, koska se voi näyttää, miten liiketoiminta sujuu. Yrityksen omistajalla on nyt vuorovaikutteinen, älykäs hallintapaneeli, joka auttaa liiketoiminnan analysoinnissa.
Öljyn hinnan heilahtelut esimerkiksi vaikuttavat muoviin ja polyeteenitereftalaattiin. Monet alan pk-yritykset eivät todella tiedä, miten reagoida tähän. Ne odottavat ja ottavat asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Kun käytettävissä on hyviä historiatietoja erittäin miellyttävällä visuaalisella tavalla esitettynä, voidaan tarkastella tehokkuutta ja säätää hinnoittelu niin, että toiminta on edelleen sujuvaa.
Näemme kierrätysyritykset perustana, joka auttaa brändejä. Monet brändit ovat sitoutuneet kiertotalouteen mutta eivät todella tiedä, miten sitä tulisi edistää. Ei ole todellisia käytännön käyttötapauksia, jotka osoittaisivat, että tietty brändi todella toimisi kiertotalouden mukaisesti. Rakennamme verkostoa kierrätysalan pk-yrityksistä, jotka toimivat tiettyjen materiaalien vastaanottajana. Niistä tulee osa hankkeitamme, joihin brändit sisältyvät.
Olemme tehneet Heinekenin kanssa yhteistyötä jo jonkin aikaa. Se tuo Etelä-Afrikan markkinoille paljon pulloja, 800 miljoonaa. Aiemmin yrityksellä ei ollut selkeää käsitystä siitä, mihin pullot menevät, kuka niitä käsittelee ja, mikä tärkeintä, miten ne voidaan tuoda takaisin yrityksen päivittäiseen ketjuun?
Nykyään on paljon pk-yrityksiä, jotka käsittelevät näitä pulloja, mutta ne toimivat erillään brändistä. Olemme pystyneet tekemään yhteistyötä townshipeissä olevien pk-yritysten, logistiikkapalveluiden tarjoajien ja jopa epävirallisten jätteidenkerääjien kanssa. Olemme lisänneet heidät alustalle ja mukauttaneet eri datapisteitä, joita tarvitaan kussakin vaiheessa. Näin pystymme seuraamaan, missä Heinekenin pullo kerättiin, kuka sen keräsi ja missä se on.
Mutta mikä tärkeämpää, voimme ohjata, minne pullo menee. Tuomme pullot takaisin Heinekenin arvoketjuun – samat pullot, jotka aiemmin menivät kaatopaikalle. Meillä ei ole nyt vain tietoa, jota Heineken voi käyttää ja josta se voi todeta ”Tässä on tiedot siitä, kuinka monta pulloa olemme kierrättäneet”, vaan yritys voi myös todeta ”Näin monta pulloa olemme tuoneet takaisin arvoketjuumme”.
Lopulta yrityksen tuotantolinjalle tulevan uuden materiaalin määrä pienenee, ja näin suurennamme tuotantoon käytettävää kierrätetyn materiaalin kokonaismäärää. Koko arvoketjuun liittyy työskentely kierrätysalan pk-yritysten kanssa, jotka jo nyt käsittelevät tällaisia pulloja. Kun teemme niiden kanssa yhteistyötä, digitalisoimme niiden toimintaan ja autamme niitä tehostamaan toimintaansa, pystymme rakentamaan vahvan perustan muille olemassa oleville projekteille, joita meillä on brändien kanssa.
MFWE: Mikä vaikutus tällä on ollut harmaaseen talouteen?
GL: Aiemmin epävirallisia jätteidenkerääjiä ei tunnustettu. Heitä pidettiin villi-ihmisinä. Edes viranomaiset eivät tunnustaneet heitä ennen kuin äskettäinen tutkimus osoitti, että epäviralliset jätteenkerääjät keräävät 80–90 prosenttia kaikista kotitalouspakkauksista ja että he säästävät viranomaisilta jopa 850 miljoonaa randia joka vuosi mahdollisista kaatopaikkakustannuksista.
Suurimmalla Etelä-Afrikan epävirallisia jätteenkerääjiä edustavalla organisaatiolla on tietokanta, jossa on kolmesta neljään tuhatta henkilöä. Olemme auttaneet heitä seuraamaan, ketkä tekevät hyvää työtä jätteiden keräyksen näkökulmasta neljässä maakunnassa Etelä-Afrikassa. Olemme näin osoittaneet todisteet siitä, että nämä henkilöt ovat tärkeitä, minkä myötä olemme saaneet melko huomattavan sijoitussumman, jonka Kapkaupunki laittaa näihin pk-yrityksiin.
MFWE: Olet itse kasvanut townshipissä. Mitä muita haasteita tällaiset yhteisöt kohtaavat, ja mitä olet antanut niille takaisin?
GL: Eteläafrikkalaiset muuttavat maaseutuvaltaisista osista townshipeihin ja sitten pikkukaupunkeihin. Jos asiat sujuvat hyvin, muutetaan suurkaupunkiin. Monet eivät pääse edes pikkukaupunkiin – he juuttuvat townshipeihin loppuiäkseen. Sieltä on suurin osa eteläafrikkalaisista, jotka ovat muuttaneet pois maaseutualueilta löytääkseen työtilaisuuksia, joita ei kuitenkaan ole tarjolla. Hyvin harvat pääsevät sieltä pois.
Meillä on projekti Kapkaupungin viranomaisten kanssa, ja olemme kaupungissa edustettuina seitsemässä townshipissä. Kuvio on sama: rikos-, työttömyys-, sähkö-, vesi- ja infrastruktuurikriisi. Aina kun tapaan jonkun townshipistä lähtöisin olevan, tunnen suurta arvostusta, koska ymmärrän, miten vaikea sieltä on päästä pois. Kun se onnistuu, on lähes velvollisuus yrittää auttaa muita siellä, missä voi.
Kertoa, miten itse tekee asioita. Kertoa, mitä haasteita on kohdannut. Kertoa, miten on voittanut ne.
Osa townshipeissä pysymisen haastetta on, että on vaikea löytää hyviä mentoreita tai roolimalleja. On päästävä pois townshipistä ja löydettävä heidät jostain muualta. Eikä tämäkään ole taattua. Mielestäni entistä useampien on ymmärrettävä, että on kirjaimellisesti mahdollista selvitä vaikeista tilanteista ja tehdä jotakin merkityksellistä elämällään.
Yhdenvertaisuuseron kaventaminen yhdellä puolella maailmaa pienentää yhteistä hiilijalanjälkeämme
Tuomalla edullisempia, puhtaampia polttoainevaihtoehtoja Afrikan yhteisöille Breev avaa mahdollisuuksia miljoonille huono-osaisille. ”Edullinen henkilökohtainen liikkuvuus tarkoittaa, että asukkaat pääsevät kulkemaan turvallisesti kotoa töihin puolet nopeammin kuin mitä matka nyt kestää”, Prasenjit sanoo. ”Heillä on aikaa opiskella, valmistua yliopistosta ja maksaa asuntolainansa nopeammin.” Breev nopeuttaa tätä vaikutusta jakamalla periaatteita, toimintasuunnitelmia ja strategioita kehittyvissä kansakunnissa muiden sähköajoneuvojen latauksen startup-yritysten kanssa.
Kudoti on lisännyt tehokkuutta pk-yritysten jätehuollon saralla. Mikä vielä tärkeämpää, valmistusalan sidosryhmät voivat käyttää yrityksen alustaa, seurata sisäistä tai ulkoista arvoketjuaan helposti ja kääntää toimitusketjunsa tämän tuloksena. Vahvistettujen kestävän kehityksen tietojen avulla brändit voivat sitten raportoida sijoittajilleen, kumppaneilleen ja asiakkailleen.
Gift uskoo, että on mahdollista tehdä vielä paljon enemmän. ”Puhumme paljon suurille brändeille, joilla on kestävän kehityksen ja kiertotalouden tavoitteita, mutta tällaisten suurten tavoitteiden kääntäminen toiminnaksi tapahtuu hyvin hitaasti. Brändien on vielä pohdittava asioita, jotta tavoitteista tulee käytännöllisiä”, hän sanoo.
Breev ja Kudoti ovat kunnianhimoisia poikkeuksia, jotka käyttävät tänään opittuja asioita työnteon tulevaisuuden muovaamiseen. Jos haluat lukea toisen esimerkin, tutustu keskusteluumme tohtori Wong Man Hon kanssa ja siihen, miten hän ja hänen kollegansa murtavat kielimuureja tekoälyn avulla.
Ota selvää, miten Meta Horizonin hallinnoidut ratkaisut voivat kehittää organisaatiotasi virtuaalitodellisuuden ja yhdistetyn todellisuuden avulla. Lue menestystarinoistamme, miten voit olla mukana luomassa tulevaisuuden työ- ja opiskelukulttuuria käyttämällä VR:ää ja yhdistettyä todellisuutta. Pääset helposti alkuun