Yhdistetty todellisuus. Tekoäly. Älylasit. Suuret kielimallit. Automaatio. 5G. Esineiden internet.
Kaikilla näillä innovaatioilla on mahdollisuus mullistaa elämäntapamme. Entä sitten työskentelytapamme? Miten yhdistetty todellisuus muuttaa koulutusta ja yhteistyötä? Mikä vaikutus tekoälyllä on työhön? Miten laitteet kehittyvät saatavuuden ja käytettävyyden helpottamiseksi? Entä miten käy, kun työpaikka on yhdistetty miljooniin antureihin? Otetaan selvää.
Yhdistetty todellisuus on käsite, joka kattaa sekä täysin immersiiviset virtuaalikokemukset eli VR:n sekä yhdistetyt kokemukset, joissa fyysiseen maailmaan lisätään digitaalisia objekteja. Tästä syystä niitä kutsutaan myös lisätyksi todellisuudeksi. Yhdistetyn todellisuuden voi siis hahmottaa virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden yhdistelmäksi. Laajennettua todellisuutta eli XR:ää käytetään joskus yläkäsitteenä, joka kattaa nämä kaikki. Siinä yhdistetyn todellisuuden määritelmä, mutta miksi se kiinnostaa meitä niin paljon innovoinnin näkökulmasta?
Olemme jo ensimmäisistä tietokoneista tai ainakin graafisen käyttöliittymän keksimisestä lähtien erottaneet toisistaan niin kutsutun todellisen maailman ja digitaalisen maailman. Jaottelu antaa ymmärtää, että toisella on enemmän arvoa kuin toisella.
Me Metalla emme näe minkäänlaista hierarkiaa todellisen ja digitaalisen maailman välillä. Itse asiassa emme edes näe eroa enää lainkaan. Nykymaailmassa kun on merkitsevää se, että osataan liikkua vaivatta näiden kahden välillä.
Se pätee erityisesti työhön. Vuoteen 2025 mennessä jopa 73 prosenttia työvoimasta kuuluu Y-sukupolveen tai sitä nuorempiin sukupolviin. Nämä työntekijät eivät ole koskaan kohdanneet työpaikkaa, jossa ei olisi käytetty kannettavia tietokoneita, mobiililaitteita, pilvipalveluita, videoneuvotteluja ja internetiä. Heillä on koko uran aikana ollut samaan aikaan toinen jalka digitaalisessa ja toinen jalka fyysisessä maailmassa. He siirtyvät lähikokouksista lukemaan sähköpostia ja siitä videopuheluun ajattelematta sen tarkemmin, missä tilassa tai missä maailmassa he kulloinkin ovat. Heitä voisi verrata tunnetun tarinan kalaan, jolta kysytään mielipidettä uimavedestään. Kala ei ymmärrä kysymystä vaan sanoo vain: ”Mistä ihmeen vedestä?”
Yhdistetty todellisuus poistaa näiden maailmojen välisen rajan kokonaan. Olemme tähän mennessä voineet olla kosketuksissa digitaaliseen maailmaan vain näyttöjen kautta. Se on kirjaimellisesti ollut käsivarren mitan päässä.
Enää niin ei kuitenkaan ole. Poistamme yhdistetyn todellisuuden avulla näytön, jotta digitaalinen maailma ja kaikki siellä olevat asiat ja henkilöt tuntuisivat olevan yhtä läsnä ja yhtä helposti tavoitettavissa kuin niiden fyysiset vastineet. Kyse ei ole enää kahdesta erillisestä asiasta. Yhdistämällä digitaaliset kokemukset fyysiseen ympäristöösi voimme tarjota molempien parhaat puolet silmiesi edessä.
Täysin immersiiviset kokemukset ovat jo osoittautuneet arvokkaiksi eri yrityksille, kuten rakennusyhtiöille, jotka voivat havaita suunnitteluvirheitä rakennusten digitaalisista kaksosista, ja tieteentekijöille, joita koulutetaan virtuaalisten tuotantolinjojen.
Meta Quest 3 ja muut uuden sukupolven yhdistetyn todellisuuden virtuaalilasit parantavat tällaisten kokemusten saatavuutta poistamalla käyttöönoton esteitä ja tarjoamalla entistä nopeamman keinon saada sijoitukselle tuottoa. Sen lisäksi ne mahdollistavat täysin uusia työntekotapoja.
Kun työtä esimerkiksi tehdään yhdistetyssä todellisuudessa eikä täysin virtuaalitodellisuuteen uppoutuneena, yksi etu on se, että tällöin voidaan paremmin säilyttää yhteys ympäröivään maailmaan. Meta Quest 3 itse asiassa ymmärtää ympärilläsi olevaa maailmaa tekoälyn avulla. Se ei edellytä keinotekoisen turvarajan määrittämistä voidakseen estää sinua törmäämästä esineisiin. Voit vain asettaa virtuaalilasit päähäsi ja liikkua tilassa myös silloin, kun siellä on muita.
Näin yhdistettyä todellisuutta voi käyttää laajassa mittakaavassa tuotantolaitoksissa, varastorakennuksissa, sairaaloissa ja huolintakeskuksissa. Aiemmin ainoissa tällaisiin ympäristöihin kelvanneissa virtuaalilaseissa oli johdolliset akut tai ohjaimet. Langattoman vaihtoehdon ansiosta esimerkiksi etätuki, työnkulun tuki ja tietojen visualisointi ovat entistä helpommin käytettävissä.
Vuoden 2022 kesäkuun ja vuoden 2023 maaliskuun välillä AI-aiheiset haut lähes nelinkertaistuivat 7,9 miljoonasta 30,4 miljoonaan, mikä kertoo aiheen saamasta suuresta huomiosta.
Meta on ollut tekoälyn edelläkävijä yli vuosikymmenen ajan sekä julkaissut yli tuhat mallia, kirjastoa ja tietojoukkoa tutkijoiden käyttöön. Jotkut ovat epäilleet, että Meta on kiinnostunut enemmän tekoälystä kuin yhdistetystä todellisuudesta, mutta totuus on, että ne kulkevat käsi kädessä.
Uskomme, että saamme jatkossa käyttöömme monentyyppistä tekoälyä, joka auttaa meitä tekemään eri asioita. Osa mielenkiintoisimmista asioista tapahtuu juuri virtuaalisissa maailmoissa.
Asian voi hahmottaa eräänlaiseksi asteikoksi. Yhdessä päädyssä ovat yksinkertaiset kaksiulotteiset tekoälyn sovellustavat, kuten tarrojen tai tekstikehotteisiin perustuvien kuvien luominen uusilla piirros- ja tekstityökaluilla, joita puhelimellasi voi käyttää. Niin voi tehdä jo nyt ainakin Yhdysvalloissa käyttämällä Metan Emu-mallia.
Asteikon keskellä ovat taas Meta AI:n kaltaiset ominaisuudet. Meta AI on seuraavan sukupolven keskustelubotti, jonka voit kutsua käyttöösi missä ja milloin tahansa, kun haluat esimerkiksi saada ravintola-, retkeily- tai kauppasuosituksia, kuulla vitsin tai päättää väittelyn verkosta löytyvien tietojen avulla.
Asteikon ääripäässä on taas visiomme tekoälyn ja yhdistetyn todellisuuden tulevaisuudesta. Nykyisin tekoälyillä ei juuri ole persoonallisuutta. Miksi niillä olisikaan, kun kyse on vain muutamasta näytöllä näkyvästä tekstirivistä? Voisivatko ne kuitenkin olla jotain enemmän? Entä jos ne olisivat täysiverisiä avatareja, joiden kanssa voit olla vuorovaikutuksessa virtuaalisissa maailmoissa? Miltä ne näyttäisivät, kuulostaisivat ja tuntuisivat?
Jos arvauksesi oli Tom Brady, Naomi Osaka tai Snoop Dogg, osuit oikeaan.
Loimme kokonaisen tiimin tekoälyapureita, jotka tarjoavat tietoja sinulle ja niille tärkeistä asioista, kuten urheilusta, ruoasta, kuntoilusta ja matkailusta. Pyysimme sitten maailman tunnetuimpia julkisuuden henkilöitä auttamaan meitä, jotta ne voitaisiin herättää henkiin. Tom Brady on urheilusta väittelevä Bru, Naomi Osaka on animesta innostunut cosplay-pukuilun asiantuntija, ja Snoop Dogg on tarinoita kertova Dungeon Master.
Yhdysvalloissa asuvat käyttäjät voivat nyt olla näiden tekoälyjen kanssa vuorovaikutuksessa Instagramissa, WhatsAppissa ja Facebook Messengerissä. Pian voit myös hengata niiden kanssa 3D-avatarien muodossa Horizon-maailmoissa. Siinä vaiheessa tekoäly astuu ulos näytöltä omaan maailmaasi.
Ei ole vaikea kuvitella, että asiantuntevien 3D-avatarien avulla käyttäjät voivat työskennellä aiempaa tuottavammin ja tehokkaammin.
Metan tekoälyihin kuuluva Lily on kirjoittamisen asiantuntija, joka voi tarjoa esimerkiksi kielioppiin, oikeinkirjoitukseen sekä sanavalintoihin liittyviä vinkkejä ja neuvoja. Se on kuin huippuälykäs versio tekoälykehotteista, joita saat nykyisin käyttäessäsi pilvipohjaista yhteistyöohjelmistoa.
Kuvittele, että et näkisi näytöllä olevia kehotteita tai ehdotuksia vaan istuisit Lilyn vieressä virtuaalisessa toimistossa samalla, kun työstät uutta esittelyä tai raporttia. Voisit esimerkiksi kääntyä hänen puoleensa ja kysyä, kaipaako tietty osa selvennystä tai täydennystä. Hän voisi sitten kääntyä sinua kohti ja ehdottaa, mitä tekstiin kannattaa lisätä.
Kuvittele nyt sama tilanne mutta sovellettuna mihin tahansa osaamisalueeseen. Meta nimittäin rakentaa myös AI Studiota, jotta kehittäjät voivat luoda omia apureitaan teknologiamme avulla. Voisit istua samassa virtuaalisessa toimistossa strategia-asiantuntijan, tutkijan tai lakimiehen vieressä. Voisit työskennellä tuotantolaitoksen koneen parissa sen suunnittelusta ja rakentamisesta vastanneen insinöörin 3D-avatarin seurassa.
Nämä tekoälyt vaikuttavat jatkossa työskentelytapoihimme yhtä merkittävästi kuin itse verkko. Voimme pian tehdä juuri näin aktivoimalla vieressämme istuvan tekoälyn ja kysymällä siltä haluamiamme tietoja. Voimme pian tehdä juuri näin aktivoimalla vieressämme istuvan tekoälyn ja kysymällä siltä haluamiamme tietoja. Voi myös olla, ettei meidän edes tarvitse kysyä.
Kun yhdistettyä todellisuutta ja tekoälyä hyödynnetään yhdessä, tulokset ovat huikeita. Jos kuitenkin kysyt keltä tahansa alan osaajalta, miten teknologiasta saataisiin aidosti valtavirtaa, vastaus on aina sama: kaikki on kiinni muotoilusta.
Jos haluamme tosissamme valjastaa yhdistetyn todellisuuden mahdollisuudet ja tuoda ne miljoonien ellei jopa miljardien käyttäjien saataville, tarvitsemme virtuaalilaseja kevyemmän, helppokäyttöisemmän ja paremman näköisen ratkaisun. Tarvitsemme siis älylaseja. Suuren määrän älylaseja.
Siksi Meta on innoissaan seuraavasta lisätyn todellisuuden kehitysharppauksesta, jota uudet Ray-Ban Meta -älylasit edustavat.
Lienee perusteltua sanoa, että älylaseilla on kirjava historia. Idea on ollut olemassa jo jonkin aikaa, ja teknologia on viimein saavuttanut pisteen, jossa se voidaan toteuttaa. Toisin sanottuna Metan älylaseilla on uskomattomat ominaisuudet ja ne näyttävät hienoilta.
Niillä voi tallentaa kuvia ja livestriimata 4K-tarkkuudella. Kaiuttimet on suunnattu alaspäin, jotta voit kuunnella musiikkia. Kuvasi voidaan jakaa suoraan Facebookiin ja Instagramiin. Älylasit ovat myös ensimmäinen tuote, jossa on alusta alkaen Meta AI sisäänrakennettuna, ainakin Yhdysvalloissa. Näin olemme askeleen lähempänä merkittäviä läpimurtoja, kuten viiveetöntä yleiskäännintä tai mahdollisuutta esittää kysymys nähdystä asiasta ja saada heti tietää, mikä se on.
Kun pystymme yhdistämään tekoälyn mahdollisuudet, yhdistetyn todellisuuden hyödyt ja älylasien yksinkertaisuuden, saavutamme työntekoteknologian seuraavan sukupolven.
Jo nyt tietyt yritykset käyttävät yhdistettyä ja lisättyä todellisuutta esimerkiksi tehdastyöntekijöiden raskaan kaluston koulutukseen tai tuulipuistojen ja muiden sellaisten teollisuusalueiden etähuoltoon, joihin on vaikea päästä. Myös metsäpalojen leviämistä on pyritty torjumaan analysoimalla 3D-tietoja virtuaalisissa toimintakeskuksissa.
Nämä ja tuhannet muut käyttökohteet yksinkertaistuvat ja tulevat paremmin saataville sitä mukaa, kun teknologia muuttuu pienemmäksi, kevyemmäksi ja nopeammaksi. Siitä eivät myöskään hyödy pelkästään ulko- tai frontline-työntekijät. On helppoa kuvitella tilanne, jossa asetat toimistossa älylasit päähäsi, näet etätöissä olevan työkaverisi hologrammin ja käyt tämän kanssa mukaansatempaavan ja luonnollisen tuntuisen keskustelun. Voit myös pienen kannettavan tietokoneesi sijaan käyttää useita virtuaalisia näyttöjä.
Älylasien avulla voimme olla yhteydessä puolilla maailmaa asuviin työkavereihin aidosti spontaanilla tavalla. Voimme myös saada tietoja tai asiantuntijaneuvoja heti, kun tarvitsemme niitä.
Tiedämme, että suuret kielimallit ovat olleet suuren mielenkiinnon kohteena viime vuosina. Toki osa innostuksesta on tyypillistä teknologiahypetystä, olipa puhe sitten tekoälyn kohtalokkaista seurauksista tai tuloaan tekevästä supertekoälystä. Jos kuitenkin mennään otsikkoja syvemmälle, tulee selväksi, miksi monet ammattilaiset ovat ottaneet suuret kielimallit käyttöönsä.
Suuret kielimallit luodaan transformer-mallien pohjalta. Niillä tarkoitetaan erityistä neuroverkkoa, joka voi itseään kouluttamalla hahmottaa peräkkäisiin tietoihin liittyvä rakenteita. Kun transformer-malleja koulutetaan suurella määrällä tekstiä, ne saavat tietoa syvistä tilastollisista suhteista, joita sanojen välillä tavallisesti on virkkeissä. Tuloksena on tekoäly, jolla on niin ällistyttävä kielellinen valmius, että se voi ymmärtää luonnollisia kielisyötteitä sekä tuottaa vastaukseksi asiaankuuluvaa, yksityiskohtaista ja merkityksellistä tekstiä.
Tämä tekee GPT-4:n tai Metan Llama 2:n kaltaisista suurista kielimalleista tietotyökaluja, jotka ovat joustavuudessaan lähes ainutlaatuisia. Niillä on käytössään valtavat tietovarastot, ja ne voivat luoda luonnollisilta kuulostavia tekstivastauksia aiheesta kuin aiheesta.
Esimerkiksi sähköpostiviestien, esittelyjen ja raporttien luonnosteleminen on yksi selkeä käyttökohde työpaikalla. Tätä nykyä monet ammattilaiset kuitenkin kehittävät näihin työkaluihin perustuvia tutkimus- ja koulutuskäytäntöjä.
Suuret organisaatiot kohtaavat haasteita koulutuksen ja tiedon hallinnassa. Tiedot tallennetaan tavallisesti useissa muodoissa, kuten dokumentteina, diaesityksinä ja laskentataulukkoina. Kokeneiltakin työntekijöiltä voi kulua tunteja, päiviä tai jopa viikkoja hämärästi muistetun tilaston, kävijätiedon tai dian etsimiseen.
Nyt jotkin organisaatiot kehittävät suuria kielimalleja löytääkseen uudenlaisia ratkaisuja tällaisiin haasteisiin. Konsulttiyhtiö McKinsey ilmoitti elokuussa Lilli-työkalustaan. Tätä suurta kielimallia on hienosäädetty sekä yrityksen omalla että kolmansien osapuolten sisällöllä, joka koostuu yli 100 000 dokumentista. Sen tarkoituksena on tarjota McKinseyn henkilöstölle uusi tapa käyttää valtavaa alakohtaista tietovarastoa, jota yhtiö on kasvattanut vuosikymmenten ajan.
”Lillin ansiosta McKinseyn konsultit voivat käyttää teknologiaa kaikkien tietojemme ja resurssiemme hyödyntämiseen… Tämä on ensimmäinen monista käyttötapauksista, jotka auttavat meitä uudistamaan yhtiötämme”, sanoo McKinseyn teknologia- ja alustajohtaja Jacky Wright.
Yhteistyökumppani Adi Pradhan taas käyttää Lilliä oppimistyökaluna: ”Lillin avulla tutustun uusiin aiheisiin ja yhdistän projekteissani eri osa-alueet toisiinsa”, hän paljastaa. ”Säästän parhaimmillaan 20 prosenttia ajasta, joka kuluu kokouksiin valmistautumiseen. Sitäkin tärkeämpää on, että se parantaa asiantuntemustani ja työpanostani.”
Tulevaisuus kuuluu niille organisaatioille ja henkilöille, jotka osaavat parhaiten valjastaa tekoälyn oman älykkyytensä ja luovuutensa tueksi ja siten oppia lisää, nähdä pitemmälle sekä tuottaa entistäkin parempia tuloksia.
Kuvittele työpaikka-apuri, opas ja koulutuskumppani, joka on valmis auttamaan vuorokauden ympäri. Se mullistaa tavan, jolla tietoa jaetaan ja omaksutaan. Piakkoin moni työntekijä odottaa pääsevänsä käyttämään tällaisia tekoälypohjaisia keskustelukumppaneita. Näistä kumppaneista on parhaillaan tulossa keskeisiä henkilöstön oppimistyökaluja, ja niillä on jatkossa suuri rooli uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja kouluttamisessa.
Suuri kielimalli ja koneoppiminen ylipäätään johtavat varmasti erilaisiin mullistuksiin, ja olemme vasta matkan alkuvaiheessa. Vielä on paljon tehtävää ja opittavaa.
Automaatio ja robotiikka tuovat monelle mieleen suuret tuotantolinjat. Todellisuudessa näitä teknologioita voidaan hyödyntää monenlaisilla aloilla, ei pelkästään tuotannossa.
Automaatiota voidaan käyttää lähes mihin tahansa toistoa vaativaan tehtävään, ja pilvipohjaisten alustojen kautta jopa pienetkin yritykset voivat saada käyttöönsä edistyneitä automaatiotyökaluja. Automaatio voi säästää yritysten aikaa ja rahaa esimerkiksi tietojen varmuuskopioinnissa ja useiden työnhakijoiden seurannassa.
Robotit eivät ole enää vain tuotantolaitosten käytössä vaan niillä voidaan esimerkiksi suorittaa leikkauksia ja noutaa paketteja. Niiden vaikutus näkyy myös kodeissa, jossa ne asiantuntijoiden mukaan suorittavat 40 prosenttia askareista vuoteen 2033 mennessä.
Vaikka osa pelkääkin, että koneet syrjäyttävät ihmiset työpaikalla, tällaiset pelot ovat historian valossa aiheettomia. Samanlaisia huolia esitettiin teollisen vallankumouksen aikoina. Työmarkkinoilla on kuitenkin taipumus mukautua teknologian kehitykseen. Maailman talousfoorumin arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä 85 miljoonaa työpaikkaa syrjäytetään mutta samalla uusia työpaikkoja syntyy 97 miljoonaa.
Työpaikkainnovaatiot eivät niinkään tuhoa tai luo työpaikkoja vaan muuttavat olemassa olevia rooleja. Esimerkkejä niistä ovat viestintätiimien hyödyntämä sosiaalisen median julkaisujen ajastaminen sekä ulkoiset tukirangat, joiden avulla jakelukeskusten työntekijät voivat nostaa raskaita tavaroita.
Kun tehokkuutta halutaan parantaa laadusta tinkimättä, automaatiota tarvitaan enemmän. Se johtaa mittaviin säästöihin, ja esimerkiksi Gartner ennustaa, että pelkästään asiakaspalvelukeskusten työvoimakustannuksista säästetään vuoteen 2026 mennessä 80 miljardia dollaria.
Vaikka tehokkuuden parantaminen on hyvä asia, se vaatii väistämättä työroolien tasapainon muutosta.
Huolta aiheuttaa myös uusien työpaikkateknologioiden kautta kerättyjen tietojen käyttö. Eri maissa sääntelyviranomaiset kohdistavat huomionsa tekoälyyn ja pohtivat, millaisia viitekehyksiä sen käyttöön voidaan soveltaa. EU:n tekoälysäädös valmistuu piakkoin, ja Yhdysvalloissa julkaistiin suunnitelma tekoälyyn liittyvistä oikeuksista, joissa on kuvattu tekoälyn käyttöä ohjaavia periaatteita.
5G edustaa nimensä mukaisesti langattoman mobiiliteknologian viidettä sukupolvea. Se tarjoaa mahdollisuuden internetin etäkäyttöön suuremmilla lähetys- ja latausnopeuksilla sekä tasaisempia verkkoyhteyksiä parannetulla kapasiteetilla. Kyseisen teknologian ennustetaan olevan käytössä yli 40 prosentilla maailman väestöstä.
Sinulla saattaa olla 5G-yhteyttä tukeva puhelin, mutta siinä on kyse paljon muustakin kuin sosiaalisen median selaamisesta nopeammilla latausajoilla. Parantamalla internetin saatavuutta 5G edistää suurten tietomäärien luomista. Kyseiset tiedot toimivat yhdessä tekoälyn, automaation ja robottien kanssa, jotta voimme tehdä parempia päätöksiä, sopeutua muutoksiin reaaliajassa ja ottaa käyttöön viimeisimpiä teknologian mahdollistamia innovaatioita laajassa mittakaavassa.
Siirtyminen langattomiin 5G-verkkoihin voi mullistaa kokonaisia aloja, kuten tuotannon, kuljetuksen, terveydenhuollon ja vähittäiskaupan. 5G mahdollistaa erittäin nopeat verkkoyhteydet sekä lisätyn todellisuuden, virtuaalitodellisuuden ja vastaavien teknologioiden integraatiot.
Älykkäät tehtaat voivat virtaviivaistaa prosesseja, ja tavaroiden kuljetus kehittyy itseohjautuvien kulkuneuvojen myötä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat suorittaa tarkastuksia ja antaa diagnooseja entistä useammin virtuaalisesti, jos he eivät pääse matkustamaan syrjäseuduille. Kun 5G:n saatavuus paranee, sen toivotaan myös tasaavan tuloeroja.
Esineiden internetillä tarkoitetaan miljardeja internetiin yhdistettyjä laitteita, jotka keräävät tietoja langattoman verkon kautta ilman ihmisen väliintuloa. Esimerkkejä niistä ovat keittiöiden älykaiuttimet ja puhelimiin yhdistetyt video-ovikellot.
Tällaisissa laitteissa anturit, suorittimet ja tiedot pyritään saamaan mahtumaan mahdollisimman pieneen tilaan. Kun mukaan lisätään langaton internetyhteys, arkisista kodin laitteista tulee älylaitteita.
Nykyisin ilmastointijärjestelmät määrittävät lämpötilatasoja seuraamalla, milloin lämmitys kytketään päälle. Verhot voidaan avata aamuaikataulusi mukaan. Voi tulla pienenä yllätyksenä, että 15 miljardia laitetta oli yhdistetty esineiden internetiin vuonna 2023, ja vuoteen 2030 mennessä luku voi miltei kaksinkertaistua 29 miljardiin. Älylaitteita varmasti käytetään lähitulevaisuudessa uusiin ja entistä mielenkiintoisempiin tarkoituksiin, ja yritykset ovat lähes varmasti kehityksessä mukana.
Työpaikalla 5G auttaa optimoimaan eri prosesseja esimerkiksi tilaamalla tulostimeen automaattisesti lisää mustetta, kun se on vähissä, tai sammuttamalla valot ja ilmastoinnin tyhjistä huoneista. Tuloillaan olevat esineiden internetiin liittyvät teknologiat tekevät työpaikoista entistäkin älykkäämpiä automatisoimalla ilmoittautumisprosesseja ja tunnistamalla ruuhkaisia tiloja antureiden avulla. Työtä säästävien prosessien ansiosta luovalle ajattelulle ja monimutkaisille tehtäville jää enemmän aikaa.
Esineiden internet hyödyttää jatkossa monenlaisia aloja. Verkkoon yhdistetyt laitteet parantavat ja nopeuttavat päätöksentekoa tarjoamalla reaaliajassa erilaisia tietoja. Ne voivat esimerkiksi seurata varastotilannetta ja myymälän kävijämääriä tai mitata tuotantolaitoksen lämpötiloja ja kosteutta. Käyttämällä tekoälyä tietoja analysointiin yritykset voivat parantaa käsitystään eri asioista nopeammin ja vähemmällä vaivalla.